Kirsikkatarha

Virkattu hameverkko - mikä ihana tekosyy pyöräillä!

2012-05-31T14:11:01+03:00

Olipa kerran hollantilainen kotiäiti, joka kehitti hienoja virkkausohjeita. Olipa kerran myös Taito-lehden toimittaja, joka valitsi kotiäidin teelmykset lehteen esiteltäväksi. Ja olipa vielä askarteluholisti, joka tilasi hollantilaisen kotiäidin verkkokaupasta ohjeen hameverkkoon ja alkoi virkata.

Lankaa ei mennyt paljoa. (Mustaa piti ostaa lisää.)

Aikaa meni. Välillä ohjeita (sentään englannin-, ei hollanninkielisiä) oli vaikea seurata, mutta ohjeiden kuvat olivat hyvät. Valmista tuli pala kerrallaan.

Nyt pääsisi jo pyöräilemään! (Lastenstuin ikävä kyllä peittää osan lopputuloksesta, mutta realiteetteja ei nyt väistellä.)

Kolmen jämän ihme

2012-05-31T14:04:01+03:00

Minun kun on niin vaikea heittää mitään pois, niin varastoista löytyy yhtä ja toista, kuten vaikkapa olohuoneen vanha pöytä (joka ei kelvannut kenellekään), pala Marimekon Lomapäivä-kangasta (joka ei sitten sopinutkaan verhoksi) ja vanhan petarin sisus.

Yhdistelemällä ne päätyivät saunan pukuhuoneen penkiksi.

Penkin alle löytyi varastosta sopivat korit lasten kenkäkoreiksi. Omistajaa osoittamassa on etunimen alkukirjain (peräisin naulakoista, joista ruuvattiin koukut irti).

Verho-ongelmia ja rahiyllätys

2012-04-29T12:41:01+03:00

Ikkunoiden vaihdon myötä myös ruudutus vaihtui, mikä mahdollistaa uudet verhovariaatiot. Kokeeksi tein todella matalat valelaskosverhot; eri mittaiset ja kuviot miten sattuu. En ole aivan tyytyväinen, mutta näillä nyt mennään. Pääseepä ainakin valoa huoneeseen!

Jämäpalalla päätin päällystää anopin kätköistä löytyneen nahkarahin. Tulos on aika veikeä:

Karkauspäivän mekko

2012-02-29T19:53:01+02:00

Näköjään lomalla pitää tehdä mekko. Nyt se syntyi vielä karkauspäivänä, vaikken kangasta tänään saanutkaan (en tosin kosinutkaan; tiedä vaikka olisi suostunut). Kangas löytyi Salon suurkirppikseltä viime lauantaina, ja heti näin sen mekkona. Vetoketju ja metri mustaa vuorikangasta - ainekset olisivat siinä.

Kaava on vanha tuttu, takin kaavasta muunnettu. Pituus jäi sen verran naftiksi, että kaivoin palan mustaa lakanakangasta helmasuikaleeksi.

Kangas on Marimekkoa, Per-Olof Nyströmin vuonna 1952 lanseerattua Helsinki - Helsingforsia, joka nyt on tuotannossa taas (ilmeisesti muotoilupääkaupunkivuoden kunniaksi).

Syysloman viimeisenä päivänä

2011-10-21T20:39:01+03:00

Kun pitkään aikaan ei tee mitään, voi jonain päivänä rysäyttää vähän enemmän.

Ensiksi valmistuivat pojalle ylläriverhot Angry Birds -kankaasta. (Pikkusisko malliksi dataa kuvassa.)

Seuraavaksi vuorossa oli mekko. Haaveilin kangasta ensin verhoiksi, vaan oli liian suurikuvioista meille. Mekon malli on Amy Butler -takin kaavoista (Suuri Käsityö 2/2011) muokattu, selässä vetoketju.

Sitten läjä sytykeruusuja (sattumalta saivat samoja sävyjä kuin mitä mekossa on!).

Ja vielä vähän joulupakettikortteja. Kuparitussi oli valmiiksi kuiva, siitä vastaanottajien nimissä oleva söhellysreunus...

Kuvakoruja

2011-03-10T22:48:01+02:00

Kävinpäs pitkästä aikaa oikein kurssilla näpertämässä - kuvakoruja! Itse asiassa kyse oli vain lakkaamisesta ja liimaamisesta, mutta kivaa oli.

Valittu kuva leikataan samankokoiseksi kuin sitä "peittämään" tuleva lasilevy (n. 2,2 cm x 2,2 cm). Kuva kiinnitetään lasiin 3D-lakalla, annetaan kuivua, ja myös kuvan takapinta sivellään lakalla. Kuva laseineen laitetaan joko tarjottimeen tai siihen liimataan ripustin. Liimana meillä oli jotakin supervahvaa teollisuusliimaa.

Ensimmäisen korun tein kurssittajan kuvavalikoimista, ja tällainen jugendhely siitä tuli:

Tämä on siis tarjottimeton malli. Naru on vahattua puuvillanyöriä.

Toista korua varten olin ottanut (kiilto)kuvan mukaan. Kuvassa on italialaisen renessanssimaalari Giovanni Bellinin (1459 - 1516) Doge Leonardo Loredan. Valitsin tietoisesti lasilevyä suuremman kuvan, jotta saisin tehtyä tiukan rajauksen.

Tämän korun upotin tarjottimeen. Vain ketju puuttuu!

Muistojen laukku ja kierrätyskylmälaukku

2010-12-16T23:06:01+02:00

Tässä kaksi teelmystä; muistojen laukkua näpertelin viime joulun tuntumassa ja kylmälaukku valmistui viime kesänä. Nyt ne olivat Sinä osaat -lehden numerossa 2 - 3/10:

Keittiönäpertelyä vol 3 - jotakin linnuille!

2010-12-10T23:09:01+02:00

Lintujen iloksi pari joulukranssia:

Sulatettua kookosrasvaa + pähkinöitä ja auringonkukansiemeniä kakkuvuokaan jähmettymään.

Bon appetit!

Pipareita urheiluseuran tapaan

2010-11-12T20:59:01+02:00

Koripalloäitinä joutuu aina tuottamaan jotakin myyntiin kahvioon tyttären kotipeleihin. Nyt kun joulu joutuu, päädyin leipomaan pipareita.

Myös kissaherra Maskula halusi hieman osallistua.

Sitten jäähdyttelyä ja viimeistelyä.

Pikkujoululahjat piiloon

2010-11-07T19:24:01+02:00

Tänään syntyi vielä paketoimistarpeita perheen pikkujoulupaketeille. Ensin valitsin lahjan vastaanottajasta sopivan kuvan ja printtasin se tulostimeen mahtuvaan, riittävän ohueen paperipussiin. Sitten koristelua maalin, sabloonan, tussien ja tarrojen avulla.

Valmis! Nopeaa ja kuitenkin henkilökohtaista.